Minulta kyseltiin kesän aikana, että miksi Espoon kaupunki ei tiedota asiasta johtokunnan päätöksen mukaisesti. Arvelin monille, että asiasta tiedotetaan heti koulun alussa.
Kvarttaalitaloudessa kolme kuukautta on pitkä aika
Tänään, päivälleen kolme kuukautta em. johtokunnan kokouksen jälkeen, oppilaiden mukana jaeltu "rehtorin tervehdys" on Espoon sivistystoimen johtajan, Aulis Pitkälän, Länsiväylälle antamien kommenttien lisäksi ainoa tiedotus asiasta.
Lehtijutun jälkeen monet vanhemmat ovat itsenäisesti olleet yhteydessä koulun henkilökuntaan ja Espoon suomenkielisen opetuslautakunnan edustajiin. Kuulemani mukaan opetuslautakunnan jäsenet ovat olleet yhtä "tyrmistyneitä" kuin vanhemmatkin.
Ei niinkään siitä, että tällaistakin luovaa ratkaisua on pohdittu vaan siitä, että minkäänlaista keskustelua koululaisten vanhempien kanssa ei oltu aloitettu, vaikka asia on jo esitelty johtokunnalle ja sen lausunto asiasta saatu. Espoon kaupunginhallituksen asettama suomenkielisen opetuslautakunnan valvoja kertoo olevansa "järkyttynyt" ja "pöyristynyt" "erittäin huonosta hallintotavasta" kun vanhempia ei ole jo kuultu.
Lasten kehitysasiantuntijan näkemys
Mielestäni Aulis Pitkäsen lausunto Länsiväylälle lasten sopeutuvaisuudesta on syytä asettaa kyseenalaiseksi, niinpä päätin kääntyä Helsingin yliopiston kehityspsykologian professorin puoleen saadakseni asiantuntijan ja tiedemaailman mielipiteen asiasta. Saamani lausunto on: "kehityspsykologisesti ei ole hyvä siirtää esikoululaisia kouluun ja esimurrosiässä olevia yläkouluun, vaan siitä saattaa olla jopa haittaa. [Ikä]rajat [peruskouluun ja yläkouluun siirtymiselle] eivät aikoinaan syntyneet sattumalta".
Tämän lausunnon jälkeen minun on vaikea uskoa, että hankkeen tarkoitusperät ovat lasten etujen mukaisia ja sehän selvittää selkeän tiedottamisvajeen. Epäsuositut asiathan usein valmistellaan virkahenkilöiden toimesta hyvin pitkälle salassa ja tuodaan yleiseen tietoon vasta hiukan ennen ko. toimialan lautakunnan kokousta, jottei asianosaisille jäisi aikaa valmistella vaihtoehtoa.
Tänään, päivälleen kolme kuukautta em. johtokunnan kokouksen jälkeen, oppilaiden mukana jaeltu "rehtorin tervehdys" on Espoon sivistystoimen johtajan, Aulis Pitkälän, Länsiväylälle antamien kommenttien lisäksi ainoa tiedotus asiasta.
Lehtijutun jälkeen monet vanhemmat ovat itsenäisesti olleet yhteydessä koulun henkilökuntaan ja Espoon suomenkielisen opetuslautakunnan edustajiin. Kuulemani mukaan opetuslautakunnan jäsenet ovat olleet yhtä "tyrmistyneitä" kuin vanhemmatkin.
Ei niinkään siitä, että tällaistakin luovaa ratkaisua on pohdittu vaan siitä, että minkäänlaista keskustelua koululaisten vanhempien kanssa ei oltu aloitettu, vaikka asia on jo esitelty johtokunnalle ja sen lausunto asiasta saatu. Espoon kaupunginhallituksen asettama suomenkielisen opetuslautakunnan valvoja kertoo olevansa "järkyttynyt" ja "pöyristynyt" "erittäin huonosta hallintotavasta" kun vanhempia ei ole jo kuultu.
Lasten kehitysasiantuntijan näkemys
Mielestäni Aulis Pitkäsen lausunto Länsiväylälle lasten sopeutuvaisuudesta on syytä asettaa kyseenalaiseksi, niinpä päätin kääntyä Helsingin yliopiston kehityspsykologian professorin puoleen saadakseni asiantuntijan ja tiedemaailman mielipiteen asiasta. Saamani lausunto on: "kehityspsykologisesti ei ole hyvä siirtää esikoululaisia kouluun ja esimurrosiässä olevia yläkouluun, vaan siitä saattaa olla jopa haittaa. [Ikä]rajat [peruskouluun ja yläkouluun siirtymiselle] eivät aikoinaan syntyneet sattumalta".
Tämän lausunnon jälkeen minun on vaikea uskoa, että hankkeen tarkoitusperät ovat lasten etujen mukaisia ja sehän selvittää selkeän tiedottamisvajeen. Epäsuositut asiathan usein valmistellaan virkahenkilöiden toimesta hyvin pitkälle salassa ja tuodaan yleiseen tietoon vasta hiukan ennen ko. toimialan lautakunnan kokousta, jottei asianosaisille jäisi aikaa valmistella vaihtoehtoa.
Näin lautakuntien tarkoitus virkahenkilöiden demokraattisesta ohjauksesta jää toteutumatta kun asioita esittelevät virkahenkilöt esittävät ne "ainoina vaihtoehtoina". Tämän asian tiedostaminen lienee myös "pöyristyttänyt" lautakunnan luottamushenkilöitä.
Jottei motiiveistani jäisi epäselvyyttä niin kerrottakoon, että minulla on poika Karhusuon koulussa ja kaksi muuta tulossa, olisi kiva jos koulu olisi vielä siellä kun he saapuvat ;-)
Jos mitään ei ole edes valmisteltu, niin miten sillä voi olla opettajakunnan ja opetustoimen johto puolellaan?
VastaaPoistaOpetuslautakunnassa ei ole käsitelty asiaa tietääkseni, mutta sen sijaan Karhusuon koulun johtokunnassa on. Olen useita kertoja pyytänyt, että Karhusuon koulu lisäisi tiedottamisensa laatua ja määrää ja että koulun johtokunta tiedottaisi edes jollakin tavalla toiminnastaan. Tähän saakka turhaan.
VastaaPoistaLasten vanhemmilla on oikeus saada tietoa lastensa kouluoloista ja niihin kaavailluista muutoksista. Lasten vanhemmilla on oikeus tulla kuulluiksi lastaan koskevissa asioissa. Myös lapsilla on oikeus tulla kuulluiksi, se pitäisi muistaa edes näin lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuotena.
Mutta miten nämä oikeudet mahtatavatkaan toteutua Karhusuon koulussa? Vanhempainyhdistyksen pitäisi tyytyä vain rahankerääjän rooliin, vaikkei verottaja sitä salli. Nähtävästi koulun johtokunta halutaan pitää jatkossakin kumileimasimen asemassa. Missä onkaan demokratia ja halu kuunnella vanhempia? Viime lukuvuonna koulu ei järjestänyt lainkaan
koko koulun vanhempainiltaa pyynnöistäni huolimatta. Vanhempainyhdistys olisi halunnut, että olisi järjestetty "keskusteleva vanhempainilta", mutta rehtori vastasi pyyntööni, että "Emme lähde tähän hankkeeseen."
Jottei minunkaan motiiveistani jäisi epäselvyyttä, niin kerrottakoon, että minulla on tytär Karhusuon koulussa 5. luokalla. Erosin 25.8.09 alkaen vanhempainyhdistyksen jäsenyydestä ja sen hallituksen puheenjohtajuudesta, koska rehtori kieltäytyi keskustelemasta itse esiinnostamistaan ongelmista. Vaihdankin oikein mielelläni koulua, jos käsky käy.
Ongelmat eivät valitettavasti katoa pistämällä pää pensaaseen, vaikka jänikset niin kuvittelevat. Tosiasiat esiin kunnollisella ja asianmukaisella tiedottamisella, joutava salailu ei millään lailla palvele lasten etua! Siihen kai tässä pitäisi pyrkiä niin koulun kuin kotienkin.
Tuula Ahola
Koululaisen ja vanhemman kannalta on ensiarvoisen tärkeää tietää, missä
VastaaPoistalapsi käy kouluaan ensi vuonna. Se vaikuttaa suuresti perheen muutoinkin
kiireiseen arkeen, jos koulumatka pitenee. Pitkälä ja kumppanit viralta ja
avoin tiedotus kunniaan!
Tämä juttu ei nyt liity varsinaisesti suoraan karhusuon asiaan, mutta liippaa erittäin läheltä. Kirjoitukseni vajaan vuoden takaa:
VastaaPoistaEspoon säästökuuri