Nupurinmetsän asukkaille

"Nupurinkallion" kaavaa käsitellään taas ke 13.4. illalla pidettävässä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa.
(klikkaamalla kuvia voit ladata tulostuskokoiset versiot)

(Kuva 1. Nupurinkallion ja -kartanon sekä Hallavantorpan kaavat)

Kuten Nuuksio-seuran kevätkokouksessa oli puhetta, niin yhdistyksen edunvalvontatyön lisäksi asiallemme olisi eduksi, jos asianosaiset itsekin olisivat yhteydessä kaupunkisuunnittelu-lautakuntaan, jotta asukasnäkökulmamme ja aktiivisuutemme sen puolustamisessa tulisi tunnetuksi.
Siksi laadin tänään häthätää yhden liuskan pituisen kirjeen Nupurinmetsän asukkaille. Tulostin ja jakelin kirjettä noin 30kpl niihin alueemme postilaatikoihin, joita arvelin asian akuuteimmin koskettavan (tontin rajalle on ehdotettu takatontteja).

(Kuva 2. Poikkeamat yleiskaavasta ja suosituksista)

Jos jäit ilman omaa paperikopiota tai se meni roskiin mainosten mukana, voit tästä ladata saman pdf:nä. Jos taas tulit lukemaan tätä blogia muuten vaan, niin kyse on kahdesta asiasta:
1) Länsi-Espoon (koulu)palvelujen huononemisen pysäyttämisestä
2) Nupurin pelastamisesta "urbaanilta pientalorakentamiselta".

Ensimmäisellä kohdalla on laajempaa merkitystä koko Karhusuo-Gumböle-Nupuri-Nuuksio-Siikajärvi-Kolmperä jne. alueelle (josta käytän nimitystä "Länsi-Espoo"). Tämä asia kulminoituu Nupurin kappelin takana olevan, Espoon Kaupungin omistaman ns. koulutontin kohtaloon ja siitä on oma blogikirjoituksensa alempana.
Tämä kirjoitus keskittyy toiseen kohtaan eli Nupurin säilyttämiseen omaleimaisena omakotialueena ja sen asukkaiden huomioimiseen kaavasuunnittelussa.

Kehuja kaupunkisuunnittelukeskukselle

Ihan ensimmäiseksi on todettava, että "Nupurinkallion" kaavoituksen valmistelutyö lähti liikkeelle loistavasti ja kelpaa suorastaan esimerkiksi vastaavien hankkeiden toteuttamiselle muuallakin. Hankkeen alussa kaupunki järjesti useita tiedotustilaisuuksia ja työpajoja alueen maanomistajille ja asukkaille yhteistyössä alueen asukasyhdistyksen kanssa.

Suora lainaus ensimmäisen työpajan virallisesta pöytäkirjasta: "Arkkitehti Mamia esitteli karttojen avulla, miten alueen rakentaminen on kehittynyt vuosikymmenien saatossa. Hän kertoi, että asemakaavoituksen tavoitteena on ehkä noin tuplata nykyinen asukasmäärä."
Ja edelleen toisen työpajan virallisesta pöytäkirjasta: "Vireillä olevat kaavahankkeet voisivat täysin toteutuessaan tuoda Nupurin, Karhusuon ja Miilukorven alueille asukkaita lisää yhteensä 3300 asukasta. Nykyisin samalla alueella asuu nyt noin 2500 asukasta"
sekä samasta vielä lopuksi: "Kevään aikana kuullaan myös alueen lasten näkemyksiä Karhusuon koulun kanssa järjestettävässä työpajassa".

Odotukset korkealla

Edellisten lainausten perusteella alueen asukkaat odottivat kaavaehdotusta, jossa korttelitehokkuus hieman nousisi nykyisestä (n. 0.15) poikkeusluparakentamisesta, Espoon "AO" omakotialueilla yleiseen 0.2:een, mutta alueen luonne päättyvien pikkuteiden varsille rakennettuna, luotoarvoja (ja -selvitystä) kunnioittavana monimuotoisena omakotialueena säilyisi.
Omien muistiinpanojeni mukaan em. työpajoissa oltiin edellisen lisäksi lähes yksimielisiä mm. läpiajoyhteyden haitallisuudesta, koulu- ja päiväkotipalvelujen parantamisesta, kirveenvarsitonttien tai korttelien välttämisestä sekä maanomistajien tasa-arvoisesta kohtelusta.

(Kuva 3. Asukastyöpajojen perusteella korjattu "vastaehdotus")

Varsinainen "jymy yllätys"

Kun kaavasuunnitelma sitten ensimmäisen kerran esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 16.3. järkytys oli lievä sana kuvaamaan erityisesti Nupurinmetsän alueen nykyisten asukkaiden reaktiota. Suunnitelma oli kaikessa hiljaisuudessa muutettu 10 kertaistamaan alueen väestö!
Suora lainaus 16.3. kokouksen pöytäkirjasta: "Kaava-alueen laskennallinen asukasmäärä on pienimmillään 3740 asukasta (1as/50k-m2) ja suurimmillaan 4720 asukasta (1as/45k-m2)".
Ja edelleen: "Alueella on nykyisin noin 450-500 asukasta".

Tuottamuksellista vai "vahinko"?

Tämän pommin jälkeen työpajoihin osallistuneet asukkaat kokivat tulleensa suorastaan petetyiksi ja pienetkin seikat alkoivat saada aivan uudenlaista merkitystä. Kuten aina moraalisia kysymyksiä arvioitaessa, kiinnoistaisi tietää onko kaikki vain yhteensattumaa vai ehkä "tuottamuksellista" toimintaa:
- Miksi kaavaluonnoksen nimi on "Nupurinkallio" eikä "Nupurinmetsä" jonne pääosa muutospaineista kohdistuu?
- Miksi asukkaille tiedottaminen loppui kuin seinään vuosi sitten?
- Miksi työpajojen asukaskommentit on jätetty täysin huomiotta?
- Miksi maanomistajia ei ole kohdeltu tasa-arvoisesti?
- Miksi valmistelussa ei ollut mukana asukaiden edustajaa?
- Miksi "asukaspalautteesta laadittu erillinen raportti" ei ole julkisesti saatavissa?
- Miksi lautakunnalle tehdyssä esityksessä väitetään suunnitelman olevan yleiskaavan mukainen vaikka uudisrakentaminen kohdistuu lähes kokonaan yleiskaavan viheralueille? 
- Miksi Nupurin "koulutontti" on kaavoitettu rivitaloalueeksi?
- Miksi alueen uudisrakentamisen painopiste ei ole moottoritien eteläpuolelle suunnitellun raideyhteyden varrella?

 (Kuva 4. Raideyhteys maakuntakaavassa)

ja vielä:
- Miksi koko Nupurinmetsän alueen osalta ehdotusta voi perustellusti luonnehtia lähinnä kiinteistösijoittajien omistamien alueiden ansiottoman arvonnousun maksimoinniksi?

Viimeinen kysymys on suorastaan provokatiivinen, mutta kun olen näyttänyt kaavaluonnosta (joka ei muuten vieläkään ole Espoon Kaupungin sivuilta saatavilla) alan ammattilaisille, niin kysymys on joka kerta noussut esiin "takatonttien" suuren määrän takia (joille pääsy rasittaisi nykyasukkaita).

Asukkaat harvinaisen yksimielisiä

Jokainen järjestötoiminnassa mukana ollut tietää miten harvinaista on, että yhdistyksen yleiskokouksessa saavutetaan yksimielisyyttä juuri missään asiassa. Nuuksio-seuran kevätkokouksessa 29.3.2011 tuokin ihme nähtiin, sillä monikymmenpäisenä paikalla ollut kokousväki (paikalla oli yli 50 maanomistajaa) asettui täysin yksimielisesti seuraavien vaatimusten taakse:
     - Lähtökohtana 1 500 - 2 000 asukasta, AO-kortteleita
     - Maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti
     - Asutusta ei kaavoiteta yleiskaavan lähiviheralueille
     - Luontoselvityksen kaikkia suosituksia noudatetaan
     - Ei joukkoliikenne katuja ja läpiajoväyliä
     - Ei ns. kirvesvarsitontteja tai -kortteleita
     - Riittävät julkiset palvelut alueelle esim. koulut
     - Nuuksio-seura osallistuu ohjausryhmän työhön   
     - Kaava-aineisto muutetaan edellä mainittujen lähtökohtien mukaiseksi ennen nähtäville laittoa

Em. kevätkokouksessa pitämäni esitys löytyy kokonaisuudessaan tästä tai tämän sivun oikean laidan dokumentit osiosta.
Kun muistetaan miten alueen koululaisten vanhemmat reagoivat reilu vuosi sitten kaupungin aikeisiin heikentää koulupalveluja alueella, niin lienee todennäköistä, että jos asukasmielipide tässä valmistelussa ohitetaan, kaavasta tehdään joka tasolla satoja valituksia ja kuntalaisaloitteita.

Vaikuttamisen voi aloittaa jo nyt lähettämällä oman mielipiteensä tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, joiden yhteystiedot (myös sähköpostiosoitteet) löytyvät täältä.
.

Lapsiperheet herätys! Koulua viedään taas...

No Siitähän onkin jo yli vuosi, kun edellisen kerran jouduimme puolustamaan alueemme lasten ja nuorten etuja oman(?) kaupunkimme virkamiehiä vastaan. Taas on sama tuttu vihollinen vastassa, tosin tällä kertaa eri virastosta -nimittäin kapunginsuunnitelusta.

"Lyhyesti" sanottuna kyse on kahdesta asiasta:
Ensinnäkin Hallavantorpan ja Nupurinkartanon kaavat ovat juuri astuneet voimaan, mikä voi tarkoittaa hyvinkin nopeaa väestön kolminkertaistumista Nupurissa nyt alle 500:sta reiluun 1500 asukkaaseen. Alueellamme päiväkoti- ja kouluikäisten lasten osuus väestöstä vaihtelee 26-36% välillä => meillä on hyvin pian 260-360 uutta lasta etsimässä päiväkoti- ja koulupalveluja Nupurista.
Toiseksi: miten Espoon kaavasuunnittelusta vastaava mittaustoimi varautuu tähän? Aikomalla muuttaa voimassa olevassa yleiskaavassa olevan ns. Nupurin koulutontin rivitaloalueeksi uudessa valmisteilla olevassa "Nupurinkallion" kaavassa (oranssi alue alla olevassa kuvassa).

(klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

Nyt valmistelussa olevassa "Nupurinkallion" kaavassa on paljon muutakin vikaa, mutta kirjoitan siitä oman juttunsa, joka kiinnostanee enempi Nupurinmetsässä eli ns. Itä-Nupurissa asuvia kuin koko Länsi-Espoon asukkaita.

Koulutontin "kohvoijaus" koskee kuitenkin kaikkia Länsi-Espoon asukkaita ja maanomistajia -lapsiperheitä nyt tietenkin aivan erityisesti! Tästä linkistä näet tai voit ladata 29.03.2011 Nuuksio-Seuran kevätkokouksessa pitämäni esityksen "kouluosan", jossa osoitetaan kaupungin virallisiin väestötilastoihin vuodelta 2010 perustuen, että Karhusuon ja Nupurin koulut eivät enää riitä edes alueen nykyiselle väestölle -uudisasukkaista nyt puhumattakaan.
Tiesittekö esimerkiksi, että Karhusuon ja Nupurin koulujen "koulupiirien" alueella asuu yli kaksi kertaa enemmän 7-12 vuotiaita lapsia kuin mitä molempiin kouluihin edes mahtuu?

Nupurin koulutontin tekee erityisen arvokkaaksi se, että se on kaavoitettu lähes kokonaan Espoon kaupungin jo omistamalle maalle, joten siihen olisi edullista rakentaa. Lisäksi paikka on liikenteellisesti alueen solmukohdassa, jossa bussit kohtaavat. Tontti on myös riittävän iso ja tasainen urheilukentälle sekä välituntipihoille. Alla olevassa kuvassa koulutontille on aseteltu urheilukenttä ja Keski-Espoon Koulun rakennus oikeassa mittakaavassa, sekä poistettu turhat tiet ja lisätty viheralueita tontin reunoille -kelpaisiko?

(klikkaamalla kuvaa se suurenee)

On mielestäni aivan selvää, että jos tämä tontti "menetetään" niin jatkossa kaikki hankkeet uuden koulun saamiseksi alueelle muuttuvat huomattavan vaikeiksi, koska yleiskaavassa ei tällä alueella ole toista riittävän isoa aluevarausta vastaavaan tarkoitukseen, eikä yhtä hyvää paikkaakaan.

Nyt on siis aika vaatia paitsi Nupurin keskeisellä paikalla ja hyvien kulkuyhteyksien varrella olevan koulutontin säilyttämistä yleiskaavan mukaisena myös tulevassa asemakaavassa, niin myös siihen rakennettavan koulun (ja päiväkodin laajennuksen) suunnittelun aloittamista. Tätä vaatimusta tukee Nupurinkartanon kaavan hyväksymisen yhteydessä kirjattu kaupunginhallituksenkin toive.

Palaan piakkoin siihen miten tätä vaatimista tehdään, mutta alkajaisiksi alueen koulujen ja päiväkotien vanhempainyhdistykset sekä johtokunnat voisivat päättää yhteisen kuntalaisaloitteen tukemisesta asiassa (eli ottakaa asia esille seuraavassa kokouksessa).